Koleissa pohjoistuulissa ravattiin
Vaikka viikolla oli ollut poikkeuksellisia säitä siinä mielessä, että vuotuisen ajankohdan lämpöennätyksiä oli särjetty, (menneenä torstaina jopa + 17°C) ja jäätkin olivat Näsijärvestä todistetusti lähteneet, oli tuulen suunta nyt päässyt vaihtumaan pohjoiseksi (epäillään, että polaaripyörre oli taas särkynyt) ja tämä hyisen viiman puhallus oli romauttanut lämpötilan nollan vaiheille. Jopa lunta oli Ylöjärven tanhuville vähän varissut, mutta asfaltin kautta oli maankamaraan kuitenkin sen verran lämpöä sitoutunut, että Teivocupin reitti oli täysin sula ja kuiva.
Toimitsija Jarin lähtökäsky tavanomaiseen tapaan vapautti yli 70-päisen reippaan juoksijajoukon siis ponnistelemaan menomatkan vastatuuleen (se pohjoisviima, kuten muistamme).
Juoksijajoukko oli hetken yhtenäinen, mutta jo Teivonlinnan risteyksen ylämäessä oli Samuli Mattila alkanut tehdä hienokseltaan eroa porukasta. Matka jatkui ja ero kasvoi; arvelivatko muut kärkiporukan jäsenet - Lassi Okka, Eero Sivonen, Sami Honkala ja Janne Niemi -, että Samuli on ottanut alkukirin ja rynnistyksensä tulee tikahtumaan ja kyttäsivätkö keskinäisiä sijoituksiaan, mutta vastusta Samulin menolle ei tarjottu. Kääntöpaikalla eroa oli jo sen verran, että se saattoi jo muita lannistaakin. Paluumatkalla Samuli jaksoi vetää ylämäen kolmesta neljään kilometriin paineitta ja loppukilometrin lievään myötäleeseen rennosti niin että maalissa ero seuraavaan oli kasvanut jo yli puoleen minuuttiin.
Samuli oli juoksuunsa tyytyväinen ja kertoi kesän tavoitteenaan olevan 800 metrin ennätyksensä parantaminen 1.59:stä ainakin parilla sekunnilla ja pidemmän aikavälin tavoitteenaan olevan osallistuminen Kalevan Kisoihin.
Viidentenä maaliin tullut moninkertainen Teivocupin osakilpailu- ja kokonaisvoittaja Janne Niemi pystyi juuri ja juuri pitämään takanaan naisten sarjan voittajan Alisa Virtasen, jonka aika 17.06 osoittautui tarkemmassa tarkastelussa olevan uusi naisten sarjan ennätys! Hän löi sekunnilla Minna Haka-Riskun vuodelta 2013 olevan, jo ehkä jopa rikkumattomaksikin luullun tuloksen. Voi hyvinkin olla, että Alisasta kuullaan ratamatkoilla tulevana ja seuraavinakin kesinä.
Naisten sarjassa lähimmäksi Alisaa, noin puolen minuutin päähän, pääsi Lempäälän Emma Ranta. Kolmanneksi tullut Julia Lahnajärvi jäi jo lähes kaksi ja puoli minuuttia ja hänen kanssaan tiukan kilpailun kävivät Aino Ollila ja Emman sisko Venla Ranta. Rannan sisarukset ovat jo toisen polven juoksijoita; juoksupiireissä hyvin tunnetaan ja muistetaan heidän, muun muassa maastojuoksun SM-kullan 1995 saavuttanut, isänsä Veli-Matti Ranta.
Cérémonie protocolaire (eikös vain olekin hienosti sanottu?)
Kun kisan tiimellys oli tauonnut, tulokset saatu kuljetettua kahden hengen vartiopartiolla sinetöidyssä laatikossa kisakansliaan ynnä vakain äänin ja käsin syötettyä Interwebin kunniapaikalle, oli taas palkintojenjaon aika, kuten usein ennenkin.
Palkittiin sarjojen voittajat sekä kokonaiskilpailujen voittajat sarjoittain. Ihan kaikissa sarjoissa ei löytynyt vaadittavaan neljään osakilpailuun osallistuneita, mutta miesten sarjan voitti Otto Niemelä, naisten sarjan voittaja oli Julia Lahnajärvi (puhtaalla neljan voiton putkella). Sarjassa Pojat 11 v voittaja oli Alex Saari (neljä voittoa) ja samaten sarjan Tytöt 9 v puhtaan neljän voiton sarjan pääsi esittämään Hilla Honkala.
Hyväntekeväisyysjuoksu
Tämän kerran erikoisuutena oli, että Teivocupin osakilpailu oli hyväntekeväisyysjuoksu, jonka tuotto lahjoitettiin MIELI Ylöjärven mielenterveys ry:lle. Paikalla oli yhdistyksestä kaksi henkeä, Riitta Siikaniva ja Minna Sorsa, joka kertoi tiivistetysti mm. liikunnan positiivisesta vaikutuksesta mielen hyvinvointiin.
Muutoksen tuulia
Tämä oli sitten viimeinen Teivocup näillä järjestelyillä. Vuosikymmenet olemme päässeet tekemään yhteistyötä päätukijamme, Teivon raviradan, kanssa, mistä olemme hyvin kiitollisia, mutta tilanteet muuttuvat (senhän tiesi jo Aku Ankan puhuva koira: "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä") ja muutoksen tuulet puhaltavat.
Niinpä syksyllä alkavalla uudella kaudella Teivocupin kilpailutoimisto löytyy Lamminpään Urheilumajalta, joka on hyvinkin lähellä ravirataa; kun Mikkolantieltä on käännytty raviradan risteyksestä, ei enää käännytäkään oikealle rataa kohti, vaan jatketaan suoraan kohti yläedessä siintäviä portaita, joiden yläpäässä urheilumaja sijaitsee. Portaiden nousuhan on mukava verryttely, joka pistää veren kiertämään ennen ilmoittautumista, eikös vaan?
Itse juoksureitti pysyy samana. Tilanne jopa paranee siinä mielessä, että Urheilumajalta löytyy myös naisille toimivat pukuhuone- ja suihkutilat, jotka ovat raviradalta puuttuneet, mutta valitettavasti saunaa ei ole käytössä. Uusien tilojen käyttö aiheuttaa myös kuluja, joten jollakin tavalla järjestelyt tulevat muuttumaan, mutta siitä tarkemmin sitten syksyllä.
Kiitos kaikille
Ja kuten monesti ennenkin, on aika kiittää juoksijoita, talkoolaisia ja yhteistyökumppaneita. Ilman teitä kaikkia ei Teivocup-sarja taaskaan olisi ollut mahdollinen.
Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen!
