Suuresta maailmastahan on aikain saatossa saapunut vaikutteita tänne Pohjan perille. Niin oli käynyt nytkin pitkin syksyä, ihan marraskuuhun asti. Tällä kertaa kyseessä olivat olleet ne sääilmiöt, jotka Karibiaa aikansa hirmumyrskyinä runneltuaan olivat saapuneet, onneksi jo pahimman puhtinsa menettäneinä, pelkkinä matalapaineina Eurooppaan. Se taas ilmatieteen periaatteiden mukaisesti näkyi Suomessa asti lämpimänä, kosteana ilmana. Tämä taas oli kehittänyt raskaita pilviä ja tihutuksen aavistusta niin, että oli ihan perusteltua puhua Vuoden harmaimman päivän osumisesta sille varattuun päivämäärään, siis 8.11.
Mutta olihan päivässä ilon aiheena Teivocup!
Kirkkaasti yli puolensataa reipasta kuntoilun ystävää kipusi Lamminpään kuntoportaat ylös, ilmoittautui mukaan ja ryhmittyi lähtöviivalle, jotta kuvaannollisen kellon kajauttaessa kahdentoista lyöntinsä, saattoi toimitsija Jartsa omasta, ja edustamansa organisaation puolesta, kajauttaa myös "Yksi-kaksi-Juokse!"-komennon, megafonin avustamana tosin.
Heti alkumatkasta alkoi näyttää siltä, että kovimpaan alkukiriin (olisiko se jatkuva kuinka pitkälle?) luottivat moninkertainen Teivocup-voittaja Teppo Syrjälä sekä Yann Chapelliere. Näitä kovia vauhdinpitäjiä koettivat lähietäisyydeltä seurata Lassi Okka, Reijo Roinila sekä Sami Honkala. Samaan aikaan vähän taaempana naisten sarjan kärkipaikan hallintaa selvittelivät Julia Lahnajärvi, Sanni Hartman sekä toisen polven juoksija Emma Haka-Risku.
Matka joutui, tie lyheni, kuten sananlasku sanoo.
Paluumatkalla Teppo kiristi vauhtia ja nousi Yannin rinnalle, mutta "siitä se vaan suuttui ja lähti menemään", joutui Teppo jälkikäteen kommentoimaan, kun Yann oli omasta puolestaan kiristänyt vauhtia ja saapuikin vanhaa omaa ennätystään parantaen 40 sekunnin selvällä erolla ensimmäisenä maaliin. Teppo tuli maaliin toisena, lyöden asemaansa loppumatkasta taktisesti parannelleen Honkalan Samin 20 sekunnilla.
Naisten sarjassa Julia teki eroa vajaan minuutin Sanniin, joka puolestaan oli vajaan kymmenen sekuntia Emman edellä maaliviivaa ylitettäessä.
Koska osallistujia oli nyt mukavasti liikkeellä, oli mahdollista nähdä - ja nähtiinkin - joitakin jännittäviä loppukirikamppailuita, jotka usein ovat suorastaan kilpailun suola.
Juniorisarjojen osanotto oli tällä kertaa valitettavan vähäinen, mutta sarjan T13 Aino Valta tuli maaliin kuitenkin kauniilla tyylillä ihan mukavaan aikaan. Kenties seuraavalla kerralla junioreidenkin sarjoihin löytyy runsas osanotto, toivotaan.
Palkinnot jaettiin perinteiseen tapaan, arvontapalkintojen osuminen selviteltiin, mehua ja kaffetta nautittiin, juoksuja spekuloitiin ja sitten jo päästiinkin lähtemään kohti uusia seikkailuja ja varmaankin valmistautumaan seuraavaan Teivocupin osakilpailuun, joka koittaa reilun kuukauden päästä, 13.12.2025.
Kiitos kaikille ja tervetuloa tuolloin samoissa merkeissä!
