11.10.2017

Teivocup 2018 alkamaisillansa

Ja hyvää päivää, lenkkien henkilöt!

Vuodenkierto on jo kalenterin saanut käännetyksi sen sorttiseen asentoon, että Teivocup 2018 on nyt lähempänä kuin koskaan tätä ennen!

Niinpä Teivon Ravikeskuksen risteyksen ja Sauriontien risteyksen välinen Mäkkylänrinteen viihtyisä kevyen liikenteen väylä on, kuten ennenkin, valmiina tarjoamaan viihdyttävän alustan ja ympäristön, jossa on hölköttelyn ystäville tarjolla tilaisuus, kuten ennenkin, panna monoa jonoon syksyn, talven ja alkukevään mittaan Teivocupin mukaansatempaavassa yhteydessä, kuten ennenkin. 

Perinteiseen tapaan aloitellaan asiaan tutustautuminen Esi-Teivocupilla, kuten ennenkin.

Mutta siinä mielessä kuitenkin perinteisestä normaalisesta toiminnallisuudesta eri suuntaan poiketen, että Esi-TC juostaan nyt 22.10.2017, joka on sunnuntai. 😮
Toiminta paikalla on kuitenkin sama kuten ennenkin, startti klo 12:00.

Korostamme, painotamme, alleviivaamme ja pyydämme huomiota seikalle, että vaikka Esi-TC:n päivä on nyt sunnuntai, varsinaiset osakilpailut juostaan kuitenkin, kuten ennenkin, lauantaisin.

Uudella kaudella muutoksena ovat juniorisarjat: T11, P11, T13 ja P13, joissa matka on kaksi (2) kilometriä.
Yleisessä sarjassa matka on tuttu 5 km, kuten ennenkin.

Tervetuloa mukaan sykähdyttäviin Teivocup-hetkiin!



PS.
Jos et ole ennen ollut tahi sitten tuntuu, että olet unohtanut, että mikäs se Teivocup oikein onkaan, lisätietoa löytyy tästä blogista tai Teivocupin tilastosivuilta.

PPS.
😉 Teivocup-niksivinkki: Melkein kuin paikan päälle pääset katsomaan, kun
  1. kelaat Teivocupin tilastosivujen etusivua alaspäin karttaan asti
  2. vaihdat Street View -näkymään (vetämällä kartan oikean alakulman pikku-ukko reitille)
  3. pyörittele, kääntele ja katsele kuvasta paikkaseudun tienoita, esim. lähtö/maali, välimatkapisteet ja kääntöpaikka

 

8.4.2017

Janne Niemi ja Mira Tuominen kauden viimeisen osakilpailun nopeimmat

Miesten kokonaiskilpailun voittaja Janne Niemi
Naisten kokonaiskilpailun voittaja Venla Koivula-Huttunen

Sää suosi oivallisen keväisen auringon muodossa ja keli oli täysin kesäistä vastaava, kun yli seitsenkymmenpäinen teivocupittelijoiden joukko ryntäsi taas kerran matkaan kuin yhteisestä merkistä, joka Palon Jarin suusta ravilähetyksen muodossa jälleen kajahtikin.
Syrjälän Teppo otti kärkipaikan ja Niemen Janne häntä seurasi varjon lailla alun ensimmäiseen kilometrin mittaiseen nousuun. Vaan olisiko Jannen mielessä tehnyt työtään kannustus, jonka vauhtinsa jo menettäneen veteraaniosaston edustaja ennen lähtöä oli antanut ("Kruunaa Janne nyt koko kisan voitto myös osakilpailuvoitolla"), kun hän paransi sen verran vauhtiaan, että nousi kärkeen ja jätti Tepon puolestaan peesailemaan. Kolmantena matkaa taittoi takavuosina varsin kovaakin tahtia pitänyt Huhtalan Pasi.
Kääntöpaikan jälkeen Janne oli jo muutaman sekunnin verran Teppoa edellä, mutta ei Teponkaan maa myydyltä näyttänyt; kirveskään ei ollut kaivossa eikä pensselit sannassa saati rukkaset naulassa. Jannekin mielessään viime metreille asti kammotteli, että nouseeko Teppo ja perinteisellä loppukirillään hoitaa homman kotiin, mutta ei, Jannen vauhdinpito osoittautui riittävän kovaksi. Kolme sekuntia oli kisakello vielä vailla 16 minuutin rajasta, kun Janne katkaisi maalinauhan. Eroa Teppoon syntyi kymmenen sekuntia. Niemen Aki paranteli vielä tahtiaan lopussa sen verran, että pystyi Huhtalan Pasin sivuuttamaan.
Hieman kärjen takana nähtiin myös Ylöjärven veteraanien äärimmäisen kova keskinäinen otatus, kun Rouhiaisen Jaskalla on kova tarkoitus kerrankin näyttää Lehtosen Enskalle vauhdinpidon mallia. Useampaan kertaan matkan varrella Jaska teki eroa, mutta Enska pyrki vastaamaan ja ottamaan kiinni, vaikka jälkikäteen kertomansa mukaan pahaa tekikin. Viimeisellä kilometrillä vimeisen alamäen alkaessa Jaska teki taas irtioton alamäkeen ja tekikin eroa. Enska oli kuitenkin tilanteen tasalla; hän tiesi Jaskan alamäkirynnistyksen tasaantuvan ja hiipuvan tasaiselle; näin kävikin, Enska näki tilaisuutensa tulleen ja käytti sen. Ohitus, lopun kova vauhdinpito ja niin vain oli Jaskan taivuttava neljän sekunnin verran.
Naisten sarjassa Mira Tuominen oli koko ajan aivan omaa luokkaansa niin, että eroa syntyi kakkosena maaliin tulleeseen Niina Kosuseen liki kaksi minuuttia.
Kisan jälkeen kanttiinissa oli tarjolla mehua, kahvetta ja känttyä sekä konvehteja. Arvontapalkinnot noudettiin, herkkukori lähti Strömsholmin Rollen matkaan.
Yhteiskilpailujen voittajat palkittiin, Niemen Janne tosiaan kruunasi sarjavoittonsa osakilpailuvoitolla. Naisten sarjan voiton oli jo edellisellä kerralla varmistanut Venla Koivula-Huttunen, joka ei ollut paikalla, mutta palkinto toimitetaan jälkikäteen.
Ahkerat osallistujat (koko sarja täynnä) palkittiin myös pienillä pokaaleilla, josta eräs vauhtinsa jo menettäneen veteraaniosaston edustaja loihe lausumahan, että nythän tässä joutuu aloittamaan palkintokaapin laajentamisen, vaikka vauhti on mennyt, silti ahkeruudella on mahdollisuus pärjätä.
Koko kautta ajatellen tavoitteita jäi vielä tulevia kausia varten, kun ennakko-odotusten vastaisesti ei saatukaan sadan osallistujan haamurajaa särjetty; ehkä sitten ensi kaudella...
Tervetuloa taas ensi kaudella!
Ja sitä odotellessa: Teivocooper-sarja alkaa toukokuussa ja Teivo Trail heinäkuussa. Olkaat tervetulleet niihinkin!

Olosuhteet: Lämpö: +4 °C. Tuuli: pohjoisesta 3 m/s. Sää: aurinkoinen. Reitti: täysin sula ja harjattu. Olosuhdeindeksi: 3.

































17.3.2017

Teivocupissa juhlitaan

Kauden viimeinen osakilpailu 8.4. on myös juhlajuoksu, koska kuluva kausi on jo 25. Teivocupin historiassa.
Samalla kertaa juhlistamme kestävyysjuoksuseura Teivo Stayersin syksyllä täyttyvää  30-vuotista taivalta.


Ylimääräinen arvonta:
Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme herkkukorin, joka sisältää herkkujen lisäksi myös terveellisiä tuotteita urheilijoille! Herkkukorin on lahjoittanut Suomen Koti Rakennuttajat SKR Oy.

Lisäksi tietenkin tämän kauden tapaan Sketchers juoksutossuarvonta (lahjoittaja JSport) sekä perinteiset pikkuarvonnat.

Kaikille halukkaille on tarjolla kahvia/teetä ja pikkupurtavaa ilmaiseksi.

Tapahtumassa palkitaan myös naisten ja miesten sarjan kokonaiskilpailuiden voittajat sekä muistetaan kaikkia tämän kauden jokaiseen varsinaiseen osakilpailuun osallistuneita urheilijoita!

Joten tervetuloa mukaan juhlahumuun!!!

PS.

YLLYTYSTARJOUS!

Jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan tästä hienosta tapahtumasta, tarjoamme juhlan kunniaksi konkarin tuodessa uuden tulokkaan mukaan kaksi osallistumista yhden hinnalla!



11.3.2017

Mira Tuominen ja Marko Tuokko Teivocupin nopeimmat termisen kevään kynnyksellä



Terminen kevät (kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle) ei ollut vielä aivan koittanut, vaikka lämpötila viikolla oli jo usein käynytkin plussan yläpuolella. Niinpä reitistä oli muodostunut suurelta osin lumeton, mutta osittain oli auringonpaisteessa loskaa sulamassa ja varjoisissa paikoissa; (lähtö/maali, kääntöpaikka, 1 km/4 km:n kohta) oli kovaa ja liukastakin jäätä. Niinpä matkan varrella nähtiin joukkolimutuksiakin, kun letka vaihtoi yht'äkkiä juoksulinjaa etsiessään jäätikön keskeltä pitävää linjaa.
Toki keli oli kaikille sama, mutta karkeapohjakuvioisilla piikittömillä tossuilla juosseilla saattoi olla aavistuksenomainen etu puolellaan.
Naisten sarjassa Mira Tuominen oli tuttuun tyyliin koko matkan aivan omaa luokkaansa. Sarjan kakkosena tuli maaliin (samalla kokonaiskilpailun naisten sarjan voiton varmistanut) Venla Koivula-Huttunen, joka piti Anna Huostilan ja Jonna Tanskasen niukasti takanaan.
Muuten, katsokaapa Venlan tulosten kehitys kuluvalla kaudella 
(http://www.teivostayers.fi/cup/  > Yhteiskilpailu > Osakisavertailu > [valikosta] Koivula-Huttunen Venla), niin näette esimerkkiä, kuinka kuntoa kohotetaan kauden mittaan hallitusti!
Miesten sarjassa nopein oli jo edelliskerralla kärkisijoja hätyytellyt Marko Tuokko, kakkosena suunnistaja Topi Anjala ja kolmosena (miesten kokonaiskilpailun voiton nyt varmistanut) Janne Niemi, joka ei edes yllytettynä alkanut spekuloida kolmen sekunnin päähän jääneestä osakilpailuvoitosta, vaan oli tyytyväinen kukistettuaan nelossijalle jääneen Oulun Mikko Tolosen, joka on sentään SM-maratonin hopeamitalimies!
Kilpailun jälkeen Teivon mystinen revolveritsurnalisti haastatteli (...kuulusteli...) Teppo Syrjälää edellisen osakilpailun aikana löytyneen ns. nopeamman juoksemisen taktiikan onnistumisesta. Ehkä kenties historian havina (onhan kyseessä 25. kausi Teivocupia) johdatteli Tepon laajempien kysymysten äärelle aprikoimaan aikojen muuttumista: uusien ja nuorten juoksijoiden esiinmarssia. 
Tepollahan on ensiluokkaisena (latojan huomautus: tämä otetaan lopullisesta versiosta pois, ettei vaikuta piilomainostamiselta, vaikka paikkansa pitääkin) fysioterapeuttina suorastaan näppituntumaa paikallisiin juoksijoihin jopa niin, että hän jo kaukaa juoksutyylistä tuntee, kuka on kuka. Vaan kun Teivocupin maine houkuttelee paikalle juoksijoita kauempaakin tai jos tulee yllätyksiä, kuten edellisessä kisassa, jossa voittaja olisi ikänsä puolesta voinut olla Tepon poika, voi tunnistus epäonnistua ja taktiikka sen mukana horjua.
Vielä epäiltiin, että Teppo olisi joutunut nuoren polven edustajan, Hopeasalon Lassin, psyykkaamaksi. Ennen kisaa kun oli Lassi sanonut, että palatessa, kaiteen alkaessa ennen 4 km:n kohtaa, tuntuu pahalta. Ja nämä sanatpa olivat nousseet Tepon mieleen pyörimään sanotussa kohdassa. 
Vaikuttiko vauhtiin...kärkijoukko oli kuitenkin päässyt karkuun...
Mitähän nämä oikein merkitsevät, pohdiskeli Teppo, kun se nopeamman juoksemisen taktiikkakaan ei nyt toteutunut. (Ja vauhtinsa jo kadottaneiden veteraanien kuoro taustalla voivotteli.)
Vielä kaappasi revolveritsurnalisti erään jäsenen jo vauhtinsa kadottaneiden veteraanten kuorosta vastaamaan kysymykseen, jotta miksi nyt kymmenen sekuntia hitaammin kuin edelliskerralla. 
Hikipisaraa pyyhkäistessään vauhtinsa jo kadottanut veteraani loihe lausumahan, että häntä niin hirvitti maalialueen jäinen liukkaus, että suosiolla jätti hän edellämeneväisiin väliä, jottei tulisi uhkaa loppukirikamppailusta mahdollisine kaameine nurinmenoseurauksineen. Ja niin vain tämä perin juurin varsin uskottavan kuuloinen selitys syvässä ihmisystävällisyydessään, suuressa altruismissaan ja valtavassa vaatimattomuudessaan oli aiheuttaa parkkiintuneelle revolveritsurnalistillekin liki kyyneleen pyyhkäisemisen silmäkulmasta, kun se niin häntä liikutti (poispäin selvästi tekaistun selityksen antaneesta vauhtinsa jo kadottaneesta veteraanista, latojan huomautus).
Kisan jälkeen onnekkaimmat voittivat arvonnassa, hörpiskeltiin mehua, spekuloitiin kisoja ja viimeisen osakilpailun säätä ja keliä, joiden kalenterin mukaan pitäisi olla niin hyviä, että kyllä sinne osallistumaan kehtaa juoksukaveriakin kysyä.
Onko sää päätösosakilpailussa erinomainen?
Keksiikö järjestävä osapuoli jotain yllätystä Teivocupin neljännesvuosisadan täyttymisen kunniaksi?
Nähdäänkö sadan osallistujan haamurajan rikkoutuminen vihdoin?
Tule itse katsomaan!