16.12.2017

Mira Tuominen ja Juha Nyyssönen nopeimmat joulua edeltävässä Teivocupissa

Niemen Aki vetää, Nyyssösen Juha toisena ja Riku-Antti Naskali peesaa

Vaikka joulu olikin enää viikon päässä, oli paikalle saapunut mukava joukko juoksijoita hakemaan alkulämpöä joulusiivouksen aloittamistakin varten, kenties.

Kunhan tuttu ravilähetyskomento: "Yksi-kaksi-AJA!" oli tällä kerralla kajautettu Joulupukin vitivalkoisen parran takaa, pääsi kilpakampraattien joukko taittamaan taivalta pilvisessä, mutta tyynessä säässä ajankohtaan nähden kelpo kelissä: valkeaksi jääksi tallattu lumi ei vielä alkanut sulaa ja vajaan sentin vahvuinen uuden, kostean lumen kerros tarjosi sekin hiukan pitoa, ainakin jos tossunpohjain kuviot olivat riittävän karkeat.

Miesten sarjassa etujoukon kärjimmäisenä monoa jonoon asetteli Aki Niemi, joka vallankin vähän reiluun puoleenväliin arveli uusivansa viiden vuoden takaisen, saman osakilpailun voittonsa.
Mutta paluumatkalla tapahtuikin käänne, kun kärkimenijän paikan otti Riku-Antti Naskali ylämäkikirin avulla.

Toimettomaksi ei kärkijoukossa jääty, vaan Juha Nyyssönen tarjoili Riku-Antille, tämän kirin vaimetessa, hänen omaa lääkettään jatkamalla omaa kiriään. Myös Aki pyrki valtaamaan takaisin asemiaan, mutta niin vain kävi, että maalimaitohapot pääsivät ennenaikaisesti tunkemaan reisilihaksiin, jolloin Nyyssösen voiton uhkaajaksi ei hän enää kyennyt nousemaan.

Hieman kärkikolmikon takaa nousi taktisesti hyvän juoksun tehnyt, viimekesäisen Teivo Trailin pitkän matkan suvereeni hallitsija, Sveitsin Sergio Minder ja otti viimeisen podium-sijan tällä kerralla.

Kisan jälkeen Riku-Antti arveli vetoharjoittelun Pirkkahallissa jatkuvan ja ounasteli sen tuottavan kevääseen mennessä sen laatuisen tuloksen, että on Nyyssönen pakotettu kauden viimeisessä osakilpailussa tossunpohjia katselemaan. Jännitys siis tiivistyy.

Naisten sarjassa Mira Tuominen oli jälleen aivan omaa luokkaansa yli kahden minuutin erolla seuraavaan, mutta ehkäpä kauden mittaan vielä uhkaajia nousee, kuka tietää.

Taaempanakin nähtiin rivakoita maaliintuloja joko ryhmissä tahi yksittäisten juoksijain toimesta, riippuen päivän kunnosta ja vireestä.

Joulupukki tarjoili konvehdeilla kilpailijoiden ja toimitsijainkin suita makeaksi, mehua tahi kaffetta hörpiskeltiin kisan jälkeen, ja kun toimisto oli hiljennyt, lähtivät toimitsijatkin kotiin.

Kaksi osakilpailua on takana. Kokonaiskilpailua on vielä liian aikaista spekuloida muuten kuin että yhä on mahdollista jonkun uudenkin tulijan nousta kokonaiskilpailun voittoa tavoittelemaan, kun neljä osakilpailua on vielä jäljellä.

Kisan tunnelmia voi palautella mieliin Youtubesta; Lähtö ja kärjen maaliintulo.

Näissä merkeissä ponnisteltiin tällä kerralla. Tulevan vuoden tammikuussa on sitten seuraava kerta, joten hyvää joulun ja uudenvuoden aikaa teivocupittelijoille ja ensi vuonna taas nähdään, eikös juu.

Tervetuloa!

Olosuhteet: Lämpö: +0 °C. Tuuli: tyyni. Sää: pilvinen. Reitti: luminen, sivuissa vähän tuoretta, kosteaa lunta, mutta ei liukas. Olosuhdeindeksi: 2.

Mistä lie Lassi ja Pukki keskustelivat, kun niin hymyilyttää

Niemen Akin oli pakko päästä kuvaan Pukin kanssa








 - "Jospa alkukiri purisi, näin Teivocupin veteraanten keskinäisessä otatuksessa"
- "Siellähän tuo yrittää, mutta katsotaanpa loppukirissä kuka on kukin, näin Teivocupin veteraanten keskinäisessä otatuksessa"







14.12.2017

Teivocup 2/2018 koittamassa

Näyttäisi siltä, että päästään leudossa talvisäässä ponnistelemaan kuluvan kauden toinen Teivocupin osakilpailu.

Teivoon siis lauantaina 16.12.2017, startti on, kuten ennenkin, klo 12.00.

Tervetuloa!

18.11.2017

Syyssateisehkossa säässä kauden 2018 TC alkuun



- "Alkoi sentään onneksi sataa", kuului lohkaisu varttia ennen starttia, kun Teivon tienoon ilmamassa saavutti kastepisteen ja siinä roikkuneet tiivistymisytimet pääsivät toteuttamaan itseään tihkun ja sateen välimailla. Oliko lohkaisussa kyse kokeneen juoksijan hienovaraisesta tyytyväisyydestä ilman puhdistumiseen sateen myötä ja täten juoksemisen helpottumisesta vaiko harmistumisesta siihen, että ensin kastuvat vaatteet, sitten kostuvat tossut ja sen jälkeen vähenee fiilinki matemaattisessa sarjassa, jäi kuitenkin epäselväksi.

Palon Jari hätisti porukan liikkeelle Yksi-kaksi-AJA! -komennolla ja sitten mentiin.
Meno tuntui alussa kevyeltä, päästiinhän menemään hienoiseen myötätuuleen ja matkaa oli vasta vähän takana.
Syrjälän Teppo kertoi aloittaneensa ehkä kovempaa kuin kertaakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen, mutta joutuneensa toteamaan, että juniorit (Kerosen Leevi ja Niemen Janne) olivat aloittaneet vieläkin kovempaa.
Kolmossijalla kertoi Teppo sinnitelleensä koko matkan ja olevansa tyytyväinen myös siitä, että Teivocupin tulospalvelun Juoksuttaja
(www.teivostayers.fi/cup > Tulokset > 2018 > tc1 > Juoksuttaja)
 tulisi kuvaamaan kilpailun kulkua täysin toteutuneiden tapahtumain mukaisesti. (Onkos tässä nyt vähän jos ei tuote- niin palvelusijoittelua, latojan huomautus) (Ei ole, näin Teppo omasta aloitteestaan itse sanoi, kronikoitsijan vastahuomautus).

Kakkoseksi ponnistanut, viime vuoden yhteiskilpailun voittaja, Janne N. olisi mielellään ottanut kiinni ja ohittanutkin kärkimenijän, mutta Lempäälän kehittyvä lupaus, Leevi K. piti koko matkan sen verran vakuuttavaa vauhdinpitoa yllä, että eivät olleet toimitsijain kellotkaan kerenneet kuuttatoista minuuttia täyteen käydä, kun jo kuvitteellinen maalinauha olisi kuvaannollisesti ollut käyttökelvottomina riekaleina Leevi K:n rivakan maaliintulon jäljiltä.

Naisten sarjassa oli Mira Tuominen aivan omaa luokkaansa, kuten usein ennenkin ja niinpä vainen sai miesten sarjan kärkipää aivan tosissaan pistellä menemään ehtiäkseen maaliin ennen Miraa.
Vielä nähtiin juuri ennen 20 minuutin täyttymistä oikein useampihenkisen ryhmän joukkoloppukirikamppailu, joka oli panna lyijykynät pyörimään toimitsijain hyppysissä, mutta niin vain selvitettyä sekin saatiin.

Päivän komein yksittäinen loppukiri nähtiin miesten sarjan loppupuolella, kun uljaasti ja kokonaiskehovaltaisesti ponnistellen juoksija kieltäytyi viimeisen sadan metrin matkalla antamasta ajanottokellolle helppoja sekunteja ja rynnisti tuulispäänä maaliin. Teivocup-televisiossa, jos sellainen olisi, olisi tämä ehdottomasti nähty niin uusintoina kuin myös hidastuksina.

Niin, ja puhtaammaksi huuhdeltua ilmaa oli helpompi hengittää, eivätkä varusteetkaan kastuneet hairitsevästi, joten fiilinkikin säilyi hyvänä.

Kisan jälkeen nautittiin taas mehua, kahvetta ja keksilöitä, vaan marmelaatia ei ollut tien poskesta töpinän pojilta saatu (kuka arvaa, mistä elokuvasta?, lat. huom.).

Lopuksi todettiin, että Teivocup oli taas saatu hyvin alkuun ja että monilla oli vakaa aikomus saapua samoille TC-seutuville, samaan TC-aikaan (kuka arvaa, minkä sarjan joka toisen jakson loppua mukailtiin?, lat. huom.) joulukuun 16 pnä tätä jo koht'sillään loppunkuluvaa vuotta.

Tervetuloa tuolloin taas tänne!

Olosuhteet: Lämpö: +2 °C. Tuuli: etelätuuli 3 m/s. Sää: tihkuisehko. Reitti: Sula ja hyvin hiekoitettu. Olosuhdeindeksi: 2.


"Leeviä ei päästetä karkuun, Leeviä ei päästetä karkuun, Leeviä ei päästetä karkuun, Leeviä ei päästetä karkuun, Leeviä ei päästetä karkuun, Leeviä ei päästetä karkuun,..."
"Menikö se Leevi tästä?"
"Kyllä...minä...ne...juniorit...vielä...saavutan..."

52 (Ilmari) tarkistaa, että tähän aikaanhan sitä takavuosinakin oltiin tässä. Vai oltiinko sittenkin jo pidemmällä? 42 (Arto) on samaa mieltä.
Wanhat sotaratsut (192 ja 191) ottavat vanhasta muistista ns. välikirin muka parantaakseen asemiaan.
Nro 191, joka muuten on yksinkertainen osakilpailuvoittaja kaudelta 1993, totesi myöhemmin: "Jälkikäteen ajatellen välikiriä ei olisi kannattanut ottaa. Alkoi nimittäin väsyttää loppumatkasta."

Eetu (71) suunnitellee jo hirmuista loppukiriään.

 




Sergio (34), Teivo Trailin kuluneen kauden pitkän matkan suvereeni hallitsija, taittoi rivakasti matkaa tasaisemmallakin alustalla.
"Voi pojat meitä, Mira tulee ja ohittaa..."











13.11.2017

TC I/2018 vedetään esiin lauantaina 18.11.2017

Teivocupin uusi kausi alkaa taas

Vielä niitä honkia humisee tuolla Teivon harjumailla,
vielä myöskin katsomo kohoaa siellä entisellä lailla.

(No niin, siinä on vähän runoakin.)

Vaikka onkin lehdistöjenkin palstasivustoillakin laajastikin palstatilaakin saanutkin sellainenkin mahdollisuuskin, että Teivon raviratakin korvattaisiinkin asuintilakäyttöönkin tarkoitetuilla rakennuksillakin, ei se sentään vielä ole tapahtunut, vaan, kuten niin monasti ennenkin, jälleen uusi Teivocup-kausi on saapunut kalenterin saattelemana riemastuttamaan ja reipastuttamaan rivakan ulkoilun ystäviä:

lauantaina, 18.11.2017 klo 12.00 on kauden ensimmäinen osakilpailu starttipamauksensa saava.

Jos olet ennenkin ollut, tiedät, mitä odottaa, mutta jos vasta harkitset, voit katsoa, mitä tähän asti on tapahtunut Teivocupin tilastosivuilta.

Tervetuloa joka tapauksessa niin kokeneet konkarit kuin tuoreet tulokkaat taittamaan 5 kilometrin reittiä omaan tahtiin Teivocupin pyörteisiin siis!

24.10.2017

Mitä vauhtia Teivocupissa juostaan?

Joskus kuulee arveltavan, että Teivocupissa kaikki juoksevat niin hirmuista vauhtia, ettei sinne tohdi tulla mukaan.

Vauhtien salaisuuden verhoa voi käydä raottamassa Teivocupin tilastosivuilla, joilta
kohdasta

Haku > Pikahaku > Juoksuvauhdit

saadaan näkyviin seuraavanlainen kaaviokuva.





Vasemmassa reunassa nähdään aika-akseli pystysuunnassa.
Vaakarivillä ovat osakilpailut, vaikka kaikkien päivämäärät eivät olekaan näkyvissä.

Punainen viiva alhaalla osoittaa voittajan vauhtia. Sininen viiva ylhäällä osoittaa rauhallisimman maaliintulijan vauhdin. Näiden välillä ovat tulleet maaliin muut osallistujat.

Ääriviivojen välillä on vielä tilastoinnista hengenravintoa saaville tarkempaa jaottelua persentiileittäin (miten hieno sana se onkaan, mutta tarkoittaa vain prosenttiosuuksia), niin, että välillä:
  • punainen-oranssi tuli maaliin ensimmäinen neljännes juoksijoista
  • oranssi-keltainen seuraava neljännes (ja punainen-keltainen --> ensimmäinen puolikas)
  • keltainen-vihreä tarkoittaa kolmatta neljännestä 
  • vihreä-sininen puolestaan neljättä neljännestä

Kuvasta nähdään selvästi, että Teivocupin luuloteltu maine vain kovien juoksijoiden verenmakuisena kisana juontaa juurensa vuoden 1994 maaliskuun osakilpailusta, jossa ensimmäisen ja viimeisen eroa oli minuutti ja kaksitoista sekuntia.

Ja totta tosiaan, hirmuista vauhtia tuolloin mentiin, vaikka olosuhteet eivät olleet aivan parhaat mahdolliset, mistä johtuen paikalla oli vain valikoitunut joukko (kuusi mitä vannoutuneinta kilvanjuoksijaa).

Mutta, kuten käyristä nähdään, tämä oli poikkeus, joten mukaan ja matkaan vaan, kyllä kaikille paikan päällä löytyy sopiva vauhti.